Aikamme sairaudet

16.05.2021

Mikä meitä suomalaisia vaivaa, siis ihan fyysisesti? Mitä meidän tulisi tehdä?


Moni on kuullut joskus sanan kansantauti. Tietävätkö kaikki, mitä se tarkoittaa ja mitkä meidän metsien kansalaisten kansantauti on?

Kansantauti on sairaus, jolla on suuri merkitys kansanterveydelle. Kansantaudit ovat väestössä yleisiä, ja ne aiheuttavat useita kuolemia. Ne vaikuttavat myös työkykyyn ja lisäävät terveydenhuollon palveluita. Tätä kautta kansantaudit vaikuttavat suuresti kansantalouteen (yhteiskunnan talouden muodostama kokonaisuus).

Kansantaudille ei ole tarkkaa määritelmää. Suomessa kroonisiksi kansantaudeiksi katsotaan nykyisin yleisesti sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat.

Entisaikoina eniten kuolemia aiheuttivat tartuntataudit. Niiden vähennyttyä suurimmaksi kuolleisuuden aiheuttajiksi nousivat pysyvät ja pitkäaikaiset sairaudet. Niidenkin aiheuttama kuolleisuus on viime vuosikymmeninä Suomessa vähentynyt, minkä seurauksena keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Tämän myötä uudeksi kansantaudiksi ovat nousseet muistisairaudet.

Kansantautien yleisimpiä riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja ylipaino. Sairastumista ehkäistään riskitekijöiden poistamisella omista elintavoista ja tarvittaessa ehkäisevällä lääkehoidolla.

Seuraava kirjoitukseni onkin: Liike on lääke - liikunnan hyödyt sairauksien ehkäisyssä.

Yleisimpiä sydän- ja verisuonitauteja ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat erityisesti korkea kolesteroli, korkea verenpaine, diabetes ja tupakointi. Näiden lisäksi perinnöllisyydelläkin on oma merkityksensä.

Sokeritautina tunnettua diabetesta esiintyy sekä ykkös- että kakkostyypissä. Ykköstyypin diabetes johtuu insuliinia tuottavien haiman saarekesolujen tuhoutumisesta, kakkostyypin diabeteksessa sen sijaan insuliinia ei erity riittävästi.

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi ei toistaiseksi tunneta keinoja, mutta kakkostyypin diabetesta voi välttää terveellisillä elintavoilla. Myös perinnöllisyys vaikuttaa. Jos toisella vanhemmallasi on tyypin 2 diabetes, sairastumisriskisi on kaksinkertainen. Jos molemmilla vanhemmillasi on tyypin 2 diabetes, riski on viisinkertainen.

Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi. Mitä kauemmin ja tiheämmin on tupakoinut, sitä suurempi sairastumisriski on. On todettu, että jopa puolet tupakoivista sairastuu jossakin vaiheessa keuhkoahtaumatautiin. Työympäristökin voi aiheuttaa riskejä: jos altistuu jatkuvasti pölyille, kaasuille ja huuruille, riski sairastua kasvaa.

Syöpään sairastuminen saattaa tietyissä tapauksissa olla perinnöllistä, mutta omilla elintavoillaan on mahdollista vaikuttaa sairastumisriskiin paljon. Syöpäriskiä lisäävät runsas auringonotto, palaneen ruoan syöminen, runsas päihteiden käyttö, epäterveellinen ruokavalio, liikunnallisesti passiivinen elämäntapa ja liikalihavuus. Naisilla yleisin syöpä on rintasyöpä. Miehillä eniten esiintyy eturauhasen syöpää. Molemmilla toiseksi yleisin syöpätyyppi on nykyään suolistosyöpä. Suolistosyöpien riskitekijöitä ovat ainakin tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ylipaino ja muut tyypilliset epäterveelliset elintapatekijät.

Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä muistisairautta on mahdollista ennaltaehkäistä. Stressi, kohonnut verenpaine, ylipaino, liikunnan puute, heikentynyt sokerinsieto, diabetes, ja kohonnut kolesteroli edesauttavat näihin muistisairauksiin sairastumista. Terveellisten elämäntapojen avulla voi ennaltaehkäistä sekä edellä mainittuja, että muita muistisairauksia.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) ovat Suomessa valitettavan yleisiä: niistä kärsii joka viides työikäinen ja useampi kuin joka kolmas eläkeläinen. Pitkäaikaisia tule-sairauksia esiintyy yli miljoonalla suomalaisella.

Nivelrikko, niskahartiaoireyhtymä ja lanneselkäsairaudet ovat työikäisille tyypillisimpiä tule-sairauksia. Iäkkäämmällä väestöllä esiintyy useimmiten osteoporoosia, polven ja lonkan nivelrikkoa, sekä eri tuki- ja liikuntaelinsairausien aiheuttamaa toimintakyvyn vajausta.


Osa tule-sairauksista saattaa ilmaantua myös ympäristön ja perimän vaikutuksesta, mutta useimmiten niitä on mahdollista ennaltaehkäistä. Esimerkiksi ylipainon välttäminen ja terveellinen ruokavalio edesauttavat tuki- ja liikuntaelinten normaalia toimintaa.

Vaikka liikalihavuus itsessään ei ole tule-sairaus, se saattaa aiheuttaa monia ongelmia tuki- ja liikuntaelimistöön. Varsinkin nivelet kuormittuvat helposti liikaa, jos keho painaa enemmän kuin mitä nivelten on tarkoitus kestää. Tämä voi johtaa mm. nivelrikkoon.

Suomen alkoholikulttuuri on poikkeavaa esimerkiksi Keski-Euroopan maihin nähden: kulutamme alkoholia usein humalahakuisesti ja kohtuus juomisessa saattaa joskus unohtua. Muualla Euroopassa juomakulttuuri on useammin luonnollinen osa arkea, ja alkoholi nautitaan vaikkapa lasillisena viiniä ruokailun yhteydessä. Vaikka kulutus on laskenut, on 10,8 litraa raakaa alkoholia henkilöä kohden silti runsas määrä vuositilastossa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2020 maailmanlaajuisesti eniten kärsimystä, toimintakyvyn menetystä ja ennenaikaista kuolemaa aiheuttaa sepelvaltimotauti.

Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä muistisairautta on mahdollista ennaltaehkäistä. Stressi, kohonnut verenpaine, ylipaino, liikunnan puute, heikentynyt sokerinsieto, diabetes, ja kohonnut kolesteroli edesauttavat näihin muistisairauksiin sairastumista. Terveellisten elämäntapojen avulla voi ennaltaehkäistä sekä edellä mainittuja, että muita muistisairauksia.

(Lähde: wikipedia)


Mihin me suomalaiset kuolemme?


Yleisin syy on edelleen verenkiertoelinsairaudet, kasvaimet , Dementia. Kaikkiaan v. 2017 Suomessa kuoli n. 54 000 ihmistä erilaisiin syihin. Oheisessa kaaviossa prosenttiosuuksittain kuolinsyyt.

Sydän- ja verenkiertoelinten sairaus on yleisin kuolinsyy sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa kuolee vuosittain n. 9 000-10 000 henkilöä sepelvaltimotautiin. Kaikkiaan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin kuolee Suomessa vuosittain n. 20 000 henkilöä.

Journal of the American College of Cardiology - lehdessä julkaistun selvityksen perusteella vuonna 2015 sydän- ja verisuonitauteja sairasti yli 400 miljoonaa ihmistä ja 18 miljoonaa menehtyi niihin.

Vuonna 2018 kaikista verenkiertoelinten sairauksista johtuvia sairauspäivärahakausia alkoi Suomessa yhteensä 11 200, noin 4 prosenttia kaikista sairauspäivärahakausista. Korvattuja päiviä oli yhteensä 725 000 eli noin 5 prosenttia kaikista Kelan korvaamista sairauspäivistä. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvia päivärahoja Kela maksoi vuonna 2018 noin 41 miljoonaa euroa. Verenpainesairauksiin liittyviä sairauspäivärahakausia alkoi noin 900, iskeemisistä sydänsairauksista (sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheuttama sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute, joka voi ilmetä mm. rasitusrintakipuna tai sydäninfarktina) johtuvia 2 300 ja muista sydänsairauksista noin 2 700. Vuoden 2018 lopussa noin 4 600 suomalaista oli työkyvyttömyyseläkkeellä verenkiertoelinten sairauksien vuoksi.

Euroopan Unionin alueella sydän- ja verisuonisairauksien arvioidaan aiheuttavan vuosittain 169 miljardin euron kulut.

Vuonna 2019 sydän- ja verisuonitauteihin liittyvistä lääkkeistä maksettiin korvauksia 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä lääkekuluja kertyi kaikkiaan 191 miljoonan euron verran. Vuonna 2019 Kansaneläkelaitos maksoi sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä korvauksia 102 miljoonaa euroa. Epäterveelliset elintavat, ylipaino, liikkumattomuus, tupakointi ja diabetes kuormittavat verenkiertoelimistöä ja edesauttavat sydän- ja verisuonitauteja.

Suomessa todetaan vuosittain yli 30 000 uutta syöpätapausta, joihin kuolee n. 7 000 henkilöä. WHO:n mukaan syöpädiagnoosin sai maailmassa 19,6 miljoonaa ihmistä vuonna 2020 ja syöpään kuoli kymmenen miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa.

Vuosittain arviolta lähes 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. THL laski tupakoinnin maksavan yhteiskunnalle 1,5 miljardia euroa. Tupa­kointi kuormittaa vuosittain terveydenhoitoa ar­violta noin 340 000 vuodeo­sas­to­hoi­to­päivällä ja noin 187 000 hoito­käynnillä. Maailmalla kuolee vuosittain n. 5-6 miljoonaa ihmistä tupakointiin.

Dementiaan kuolleiden määrä on lisääntynyt hurjasti viimeisten vuosien aikana.

Tilastokeskuksen mukaan dementiaan kuolee vuosittain yli 10 000 henkeä, mukaan lukien Alzheimer. Määrä on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2008 (kaksinkertaistunut). Muistisairaus rappeuttaa toimintakykyä ja aivoja, ja lopulta muistisairas voi päätyä vuoteenomaksi. Heikkokuntoiseen ihmiseen iskee herkästi jokin sellainen bakteeri tai virus, joka ei aiheuta oireita terveellä.

Suomessa tapahtuu erilaisia tapaturmia vuosittain n. 1 000 000 kpl., joissa kuolee kaikkiaan n. 2400 henkilöä. Työtapaturmia tästä on n. 140 000.Erittäin vakavien yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen johtavien työpaikkatapaturmien osuus on vuositasolla noin 1 % eli 1 400.

Hengityselinsairauksien aiheuttama taakka on maailmanlaajuisesti valtava. On arvioitu, että 65 miljoonaa ihmistä kärsii vähintään keskivaikeasta keuhkoahtaumataudista. Sairauteen kuolee vuosittain kolme miljoonaa ihmistä, ja se on kolmanneksi suurin kuolinsyy maailmassa. Astma on lasten yleisin ja lisääntyvä pitkäaikaissairaus (14 % maailman lapsista). Maailmanlaajuisesti tuberkuloosiin sairastui vuonna 2015 yli kymmenen miljoonaa ja kuoli yli miljoona ihmistä.

Suomessa kuolee vuosittain hengityselinsairauksiin n. 2 200 henkilöä. Maltillinen ja säännöllinen kestävyys- ja lihaskuntotyyppinen liikunta vähentää astman ja keuhkoahtauman kaltaisten hengityselinsairauksien kohdalla rasituksen aiheuttamia hengitysoireita ja lisää rasituksen sietokykyä ja voi vähentää lääkityksen tarvetta. Lisäksi se helpottaa astmaatikoille tärkeää painonhallintaa. Liikkuvuuden lisääntyminen ylävartalossa helpottaa hengittämistä.

Alkoholiin kuolee kaikkiaan n. 2000 henkilöä vuosittain Suomessa ja maailmalla kuolee kaikkiaan n. 3 milj. henkilöä. THL:n arvion mukaan vuosittaiset kustannukset Suomelle alkoholista ovat lähes 2 mrd.€ (välittömät kustannukset). Tästä eläkkeet ja sairauspäivärahat kustantavat n. 250 milj.€, sosiaalipalvelut n. 250 milj.€, turvallisuustoimet 250 milj.€, vankeinhoito n. 160 milj. € ja erilaiset rikokset n. 400 milj.€.

Vuosittain lähes 800 suomalaista kuolee itsemurhan kautta. Koko maailmassa tehdään tilastojen mukaan yli 800 000 itsemurhaa joka vuosi. Se on toiseksi yleisin kuolinsyy 15-29-vuotiaiden keskuudessa liikenneonnettomuuksien jälkeen. Arvioidaan, että jokaista aikuisen tekemää itsemurhaa kohti, tapahtuu yli 20 itsemurhayritystä. Itsemurhayrityksiä on Suomessa vuosittain arviolta 10 000-30 000. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikkia yrityksiä ei ilmoiteta terveydenhuoltoon tai muille viranomaisille. Suomessa lähes 500 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä. Tästä lasten osuus (alle 19 v.) on 16 000.

Liikenteessä kuolee vuosittain Suomessa n. 200 henkilöä. 5500 onnettomuutta, joista n. 400 on vakavasti loukkaantuneita.Tutkimuksen mukaan yksi liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 miljoona euroa. Vakavan loukkaantumisen kustannukset ovat tutkimuksen mukaan noin 790 000 euroa ja lievä loukkaantuminen maksaa noin 34 000 euroa.

Katupölyyn kuolee Suomessa vuosittain n. 1500 ihmistä. Jopa lämpö ja helle aiheuttaa vuosittain 180-900 ylimääräistä kuolemaa Suomessa. Huumeisiin Suomessa kuolee vuosittain n. 300 ihmistä.

(Lähde: THL)

Terveyspolitiikka


Mihin maassamme siis kannattaisikaan keskittyä? Ihmisten hyvinvointiin, niin fyysiseen-, kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunnalla, terveellä ruokavaliolla ja muilla terveillä elintavoilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin sekä hyvässä, mutta valitettavasti myös pahassa.

On selvää, että täysin lääkkeetön elämä on mahdotonta, mutta ensisijainen terveellisyyden lähtökohta tulisi olla nimenomaan kokonaisvaltainen hyvinvointi, jonka lähtökohtana pidettäisiin liikuntaa ja ruokavaliota ja positiivista elämänasennetta.

Maailmassa on menty siihen, että ihmisiä parannetaan lääkkeillä. Pitäisi paneutua ennen kaikkea sairauksien syihin, kuin sairauksien oireisiin. Tulisikin paneutua huomattavasti syvemmälle, kuin lääketiede. Puhutaan siis kansanterveydestä ja terveystieteestä.

Mielestäni on kohtuutonta, että lähes 500 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä. Olemmeko onnellisia, vaikka olemmekin maailman onnellisin kansa?

Näin pandemian aikana kiellettiin tietyt harrastemahdollisuudet. Tilastoja katsoessa tulisi alkoholi, tupakka, epäterveellinen ruoka, sokeripitoiset juomat sekä muut vastaavanlaiset tuotteet kieltää kokonaan. Näihin tuotteisiin kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa.

Millä näitä sitten ehkäistä? Otan tähän asiaan kantaa, seuraavassa kirjoituksessani Liike on lääke - Liikunnan vaikutukset sairauksien ehkäisyssä.

Kristallipuolueen yksi ideologia onkin paneutua tulevaisuudessa terveystieteeseen, jotta kansakuntamme saataisiinkin terveemmäksi.