Koronan jälkeinen elämä

14.10.2021

Kaiken maailman rajoitukset, niin matkustamiseen, liikkumiseen, palveluihin, opiskeluun ja työn tekemiseen on ollut tapetilla viimeisen 1,5 vuoden aikana. Aika moni, niin palvelun tuottajistakin, kuin ostajistakin ovat siirtyneet verkkoon. Yhä useampi tilaa ruuan verkosta, opiskelut ja kurssit siirtyneet verkkoon ja työt tehdään etänä. Rajoitukset ovat siirtäneet ihmiset todellakin internetin syvään maailmaan.

Kirjoitin alkuvuodesta blogissani pandemiasta ja mihin kaikkiaan se saattaakaan vaikuttaa tulevaisuudessa. Kaikki tiesivät, että vaikutukset tulevat olemaan moninaiset. Emme osanneet silloin odottaa mitä vaikutuksia. Missä kaikkialla se näkyykään tänä päivänä ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa?

YK varoitti "raamatullisesta" nälänhädästä v. 2020. Silloin YK arvioi, että 300 000 ihmistä voi kuolla nälkään joka ikinen päivä. YK arvioi myös, että koronakriisin aiheuttama talouslama voi sysätä heikoimmin toimeentulevat maat nälänhätään, jossa ihmiset joutuvat myymään viimeisen omaisuutensa hengissä pysyäkseen. Tällä hetkellä maailmassa kärsii nälänhädässä kaikkiaan n. 1mrd. ihmistä. Joka päivä kuolee 25 000 ihmistä nälänhätään. Joka viides sekunti kuolee lapsi maailmassa ja suurin osa heistä nälänhätään. Lisäksi 130 milj. ovat akuutissa riskissä ajautua ruokapulaan koronakriisin seurauksena. Tapahtuiko tätä, missä mittakaavassa, niin en tiedä. Tulevat mahdolliset tapahtumat voivat kuitenkin valitettavasti edes auttaa näihin ikäviin tapahtumiin.

Nyt elämme vuoden 2021 loppua. Maailmalta kantautuneet uutiset kertovat kuitenkin jotain, mitä pandemia on saanut aikaan tai saattaa tulla saamaan aikaan ihan normaalissa elämässäkin, meillä Suomessakin. Uutiset ovat "paukuttaneet" erilaisista kriiseistä, jotka ovat pikkuhiljaa lipumassa kohti maailmaa. On puhuttu energiakriisistä, velkakriisistä sekä logistiikan osalta sellaisestakin, kuin konttikriisistä. Mitä nämä sitten ovat ja mitä ne voisivat tarkoittaa tulevaisuudessa meille?

Seuraavat artikkelit on lainattu eri lehdistä sekä kirjoituksista, joista viitteet ja lähteet löytyvät kirjoitusten/kappaleiden lopusta.

Energiakriisi

Uutinen Euroopan energiakriisistä osui silmiini: Sähkö voi loppua tulevana talvena. Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi ennätyskorkealle viime viikolla ja nousun pelätään olevan vain alkusoittoa tuleville talven hinnoille. Sähkön hinta Pohjoismaissa oli syyskuussa viisinkertainen vuoden takaiseen verrattuna. Tämä johtuu vesivoimaloiden vesivarastojen niukkuudesta. Koko Eurooppa varautuu sähkön hintojen rajuun nousuun ja jopa sähkö- ja kaasupulaan. 

(https://www.komparate.com/fi/ajankohtaista/uutiset/euroopan-energiakriisi-sahko-voi-loppua-tulevana-talvena/)

Sähköntuotannon varajärjestelmää ei ole

Viime huhtikuusta alkanut sähkön hinnan nousu on ollut suoraa seurausta epäsuotuisista sääolosuhteista: sateita on ollut niukasti ja tuulta on ollut ennätysvähän. Näin ei ainoastaan ole ollut vain meillä Suomessa, vaan koko Euroopassa. Jos tuleva talvi on kylmä, koko Eurooppa voi olla pulassa sähkön ja kaasun osalta.

Muita sähkön hinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet koronan jälkeinen talouden nousu sekä pitkään jatkunut pula kaasusta. Kaasun hinta on noussut Euroopassa 250 % sitten tammikuun. Venäjä on yksi merkittävimmistä Euroopan kaasutoimittajista. Kylmä viime talvi on saanut Venäjän paikkaamaan omaa kaasupuutostaan, minkä vuoksi myytävää kaasua ei ole ollut läheskään niin paljon kuin tarvittaisiin. Kaasu on merkittävä energialähde Euroopassa, jossa energiateollisuuden lisäksi sitä käytetään kotien lämmityksessä. Kaasun korkea hinta vaikuttaa myös suoraan sähkön hintaan.

Kaasun ja sähkön hintojen nousua on kirinyt Euroopan Unionin päästöoikeushinnoittelu, joka on viimeisen vuoden aikana noussut yli 80 %. EU:n ajama päästöpolitiikka on ajanut kivihiilellä toimivat sähköntuotantolaitokset alas useimmista maissa ja osasta myös ydinvoimalat. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Euroopassa ei ole tarpeeksi sähköntuotantolaitoksia, jotka voisivat toimia varajärjestelmänä tällaisten tilanteiden varalta.

Esimerkiksi, Englannissa on jouduttu ottamaan uudelleenkäyttöön kivihiilivoimaloita. Hiilivarastot eivät kuitenkaan pitkälle riitä, sillä täydennystä ei ole tiedossa. Kivihiilentuotanto on ajettu alas lähes koko Euroopassa, eikä alan yrityksillä ole kiinnostusta hetkellisesti investoida toimintaan, jolla ei ole tulevaisuutta.

(https://www.komparate.com/fi/ajankohtaista/uutiset/euroopan-energiakriisi-sahko-voi-loppua-tulevana-talvena/)

Sähkön hinta sään armoilla

Euroopan ainoa pelastus onkin nyt suotuisassa säässä. Kriisistä päästäisiin yli, jos talvi olisi lauha, mutta tarpeeksi tuulinen tuulivoiman tuotantoon. Muistissa on kuitenkin vielä vuoden 2018 yllätyksellisen kylmä talvi, johon ei ollut varauduttu millään tavoin. Viimeaikaiset sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt ovat myös herättäneet maailmanlaajuista huolta, minkä takia myös muut maat ovat alkaneet varautua mahdolliseen kylmään talveen. Varautuminen heijastuu hintoihin, miksi kaasun ja sähkön hintojen pelätään pysyvän pitkään korkealla, vaikkei kylmää talvea tulisikaan.

Ainakin Espanja, Ranska, Kreikka ja Italia ovat ilmaisseet huolensa kansalaisten kyvystä selviytyä maksuista ja suunnittelevat tukipaketteja sekä hintakattoa kaasulle ja sähkölle. Myös Englannin pääministeri Boris Johnson on ilmoittanut maan olevan energiakriisissä ja pelkäävänsä hintojen pysyvän korkealla pitkään. Kaasu- ja sähköpulalla olisi merkittävä vaikutus talouteen kotitalouksista puhumattakaan.

(https://www.komparate.com/fi/ajankohtaista/uutiset/euroopan-energiakriisi-sahko-voi-loppua-tulevana-talvena/)

Täytyy muistaa, että sään kylmenemiseen vaikuttaa myöskin muut luonnossa tapahtuvat ilmiöt. Kolmen miljoonan asukkaan Napolin läheisyydessä uinuu Campi Flegrei -tulivuori. Kyseessä ei ole mikä tahansa nukkuva jättiläinen, vaan yksi maapallon niin sanotuista "supertulivuorista". Jos Campi Flegrei päättäessä "pamahtaa", niin se tuntuisi täällä Suomessakin. Tulivuoren ilmaan syöksemä tuhka pimentäisi taivaan ja tulisi kylmä. Purkaus vaikuttaisi globaalisti ilmastoon ja elämän edellytyksiin maapallolla, sanoo tiedetoimittaja-tietokirjailija Marcus Rosenlund.

(https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3ffa49c9-2d3f-45ca-a938-e6df51a3587c)


Velkakriisi

Yhdysvaltoja uhkaa velkakriisi, joka voi ajaa maailmantalouden lamaan, Näin uutisoi iltalehti taannoin. Yhdysvallat uhkasi ajautua maksukyvyttömyyteen lokakuussa, jos se ei olisi tehnyt jotain velkakatolle (valtion velan enimmäismäärä). Velkakattoa siirrettiin nyt vuodella eteenpäin. Riski asiassa on, että Yhdysvallat joutuisi maksukyvyttömäksi. Mikäli maailman johtava talousmahti ajautuisi maksukyvyttömäksi, seuraukset olisivat ennenkuulumattomat, sanoo ajatushautomo Capital Alpha Partnersin johtaja James Lucier Financial Timesille.

Yhdysvaltojen maksukyvyttömyys pakottaisi ihmiset miettimään taloudellisen maailmanjärjestyksen uusiksi, sanoo Lucier FT:lle.

maksukyvyttömyydestä johtuvaa romahdusta on jälleen siirretty vähintään vuoteen 2023.

(https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/48254b59-ad91-4720-b474-0f2a381b4a78)

Norjan keskuspankki aloitti ensimmäisenä isona keskuspankkina rahapoliittisen koronaelvytyksen purkamisen ja irtautui nollakorkopolitiikasta. Keskuspankki päätti nostaa ohjauskorkoaan 0,25% ja ennusti neljää koronnostoa ensi vuoden loppuun mennessä. Pankki ilmoittikin, että on aika aloittaa rahapolitiikan vaiheittainen normalisoiminen. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa myös kuluttajien lainojen koronnousua. Odotettavaa on siis, että muutkin keskuspankit tulevat nostamaan korkotasojaan tulevaisuudessa. Miten se tulee vaikuttamaan ihmisten arkeen, jää nähtäväksi. 

(https://www.hs.fi/talous/art-2000008285047.html)

Konttikriisi

Kiina - kulutustavaran suurin valmistajamaa, onkin korona-ajan kulminoitumispaikka. Ei pelkästään koronaviruksen lähteenä, mutta Kiina on jo vuosia näytellyt suurta roolia maailman tavaraliikenteen keskuksena.

Pitkittynyt koronatilanne on vaikuttanut yllättävästi myös logistiikan alaan. Vaikutukset näkyvät yrityksille ja tavalliselle kuluttajalle tuotteiden saatavuusongelmina. Uusimpana maailmanlaajuisena haasteena on Kiinaan saapuvan rahtiliikenteen sakkaaminen. Puhutaankin maailmanlaajuisesta konttikriisistä. Missä konttikriisissä on kyse ja miten kriisi tulisi huomioida liiketoiminnassa? (https://polarpanda.com/2021/02/19/konttikriisi-ja-triplaantuneet-konttihinnat-tahmauttavat-kiinan-tavaraliikenteen)

Mikä on konttikriisi ja miksi saapuva rahtiliikenne sakkaa?

Konttikriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa Kiinaan ei palaa kontteja samaan tahtiin, kuin tarvetta olisi. Toisin sanoen kontit ovat kaikki joko matkalla tai odottamassa palauttamista EU:sta ja USA:sta, eikä uusia toimituksia saada Kiinasta liikkeelle. Tilanne on sama myös muun muassa Euroopassa, mutta akuutein tilanne on kuitenkin Kiinassa.

Tästä seuraa se, että kiinalaiset yritykset joutuvat jonottamaan kontteja ja konttien hinnat ovat moninkertaistuneet. Tilanne on ajautunut siihen, että kontteja joudutaan varaamaan ja muun muassa Alibaba on julkaissut konttien varausjärjestelmän. Konttien varaus nostaa hintoja, sillä saapuvat kontit allokoidaan niille asiakkaille, joilla on varaa maksaa palvelusta ekstraa. (https://polarpanda.com/2021/02/19/konttikriisi-ja-triplaantuneet-konttihinnat-tahmauttavat-kiinan-tavaraliikenteen/)

Miten konttikriisi vaikuttaa liiketoimintaan?

On laskettu, että joulukuun 2020 konttihinnat olivat 264 % korkeammat Aasiasta Pohjois-Eurooppaan kulkevalla reitillä, kuin vuotta aiemmin. Nousu on valtava, ja sillä on kauas kantoisia vaikutuksia.

Kansainvälinen konttikriisi vaikuttaa liiketoimintaan monilla tavoin. Yrittäjien tulee joko maksaa lisähintaa kontista ja saada näin tavara liikkeelle tai vastaavasti odottaa konttia ja riskeerata näin asiakkaiden tyytyväisyys.

Kun kontteja ei yksinkertaisesti ole, ovat hinnat niin korkeita, että tavallinen maahantuontiyritys ei välttämättä pysty siirtämään kuluja tuotteiden hintoihin. Osa yrityksistä joutuukin myymään tappiolla ja vanhojen tilausten katteet menevät niin ikään pakkaselle. Kuluttaja on kuitenkin aina lopulta se, joka kärsii vastaavista ongelmista ja jolle suurin maksutaakka kerääntyy.

Lyhyesti sanottuna konttikriisi vaikuttaa konttien pitkittyneeseen odotusaikaan, kasvaneisiin logistiikkakustannuksiin ja toimitusaikojen epävarmuuteen ei pelkästään EU:ssa ja USA:ssa vaan muillakin markkinoilla. EU:n sisällä on havaittavissa konttipuutetta esimerkiksi Saksassa ja Unkarissa. Suurin vaikutus kriisillä on kuitenkin nimenomaan Kiinan tuontiin.

(https://polarpanda.com/2021/02/19/konttikriisi-ja-triplaantuneet-konttihinnat-tahmauttavat-kiinan-tavaraliikenteen/)

Konttikriisi alkoi siis jo vuoden 2020 puolella ja jatkuu edelleen. Vielä syyskuussa 2021 konttien hinnat olivat pilvissä. Konttikriisin odotetaan helpottuvan alkuvuodesta 2022.

Maailma todella elää muutosten aikaa. Meidän kaikkien ihmisten tulisi varautua erilaisiin kriiseihin. Ei ole lainkaan ylimitoitettua maksaa ylimääräisesti mahdollista lainaa pois, varautua energian sääntelyihin tai jopa tiettyjen ruoka-aineiden puutteeseen. Kaikkeen kannattaa varautua.

Turvallista syksyä 2021