Maailman suurin kaatopaikka

02.05.2021

Maailmalla hikoillaan ilmastohätätilasta, hiilidioksidipäästöistä, hiilijalanjäljistä ja ilmaston lämpenemisestä. Asia on vakava ja sille toden totta tulee tehdä asioita enemmän, kuin mitä olemme tehneet. Asia on otettu huomioon maailmalaajuisessa politiikassa hyvinkin voimakkaasti. Se näkyy myös kotimaamme politiikassa, jossa "kiistellään" siitä, kuinka paljon suomalaisten asian eteen tulisi tehdä.

Suomessa on unohdettu lähes kokonaan vesistömme tai oikeastaan vesistöjen puhtaus, ja sitä kautta juomaveden puhtaus ja laatu. Syy varmaankin johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomessa puhdasta juomavettä löytyy ainakin toistaiseksi tarpeeksi. Minkälainen tilanne maailmalla on? Miten maapallon vesivarantoja hoivataan? Kuvittelisin, että jos maailman meriä tuhotaan siihen tahtiin, kuin olemme tuhonneet, niin vaikutukset tulevat myös tänne. Missä tilanteessa Itämeremme puhtaudeltaan onkaan?

Saasteet ovat yksi suurimmista terveysriskeistä maailmassa. Erilaisten tutkimusten mukaan huonon hengitysilman aiheuttamiin ongelmiin kuolee vuosittain ennenaikaisesti yli 5,5 miljoonaa ihmistä. Kaikki me tiedämme, että ongelma on suuri, etenkin niissä osissa maailmassa, jossa talouskasvu on suurta (Kiina, Intia, Brasilia, Pakistan).

Euroopassa saastekuolemia on vuosittain n. 200 000. Kuolemia aiheuttavat mm. voimaloista, teollisuudesta ja ajoneuvoista tulevat saasteet.

Tutkijoiden mukaan saasteet ovatkin yksi suurimmista terveysriskeistä maailmassa. Saasteet aiheuttavat esimerkiksi aivohalvauksia, sydänsairauksia, keuhkoahtaumatautia ja keuhkosyöpää. Lasten kuolemaksi koituvat hengitysteiden sairaudet. Jos emme tee asialle tarpeeksi, niin ongelmat pahenevat.

Maailman meret ja puhdas juomavesi


Viime viikolla uutisissa oli otsikko; Merestä löytyi valtava kaatopaikka Kaliforniassa - pohjassa yli 25 000 tynnyriä mahdollisesti myrkkyä. Tämä otsikko sai itseni aktivoitumaan ja kirjoittamaan aiheesta. Ihmiskunta on teollisuusaikakauden alusta lähtien tuhonnut vesistöjämme eri keinoin. Onhan se helppoa ja halpaa heittää mereen erilaiset jätteet ja myrkyt. Tässäkin asiassa kysehän on vain ihmisen oman edun tavoittelemisesta, ahneudesta ja voiton maksimoimisesta (ei tarvitse miettiä kustannuksia jätteiden ja myrkkyjen hävittämisestä). Surullista kaiken kaikkiaan.

Arvioiden mukaan maailmassa tuotetaan vuosittain 1500 kuutiokilometriä jätevesiä. Kehittyvissä maissa yli 80 prosenttia jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä takaisin vesistöihin.

Vesien saastuttaminen

Vesien saastumisella tarkoitetaan järvien, jokien, merien tai pohjaveden saastumista. Saastuminen vaikuttaa alueen kasveihin ja eliöihin yleensä haitallisella tavalla. Veden saastumista tapahtuu, kun saasteita päästetään suorasti tai epäsuorasti kulkeutumaan vesimuodostumiin siten, että niistä ei ole poistettu haitallisia yhdisteitä.

Vesien saastuminen on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle, sillä noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi. Noin 4 miljardia ihmistä kärsii jollain asteella puhtaan veden puutteesta. Päivittäin maailmalla kuolee tuhansia ihmisiä epäpuhtaaseen veteen liittyvistä syistä. Vuosittain veteen liittyviin sairauksiin kuolee yli 1,5 miljoonaa lasta.

Ongelmat kehitysmaissa

Kehitysmaissa käsittelemättömät ulosteet ja virtsa saastuttavat juomavettä. Ulosteiden mukana vesistöön kulkeutuu suolistobakteereja, jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia. Ripuli on yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa. Seisovissa ja rehevissä pintavesissä esiintyy myös muun muassa koleraa ja malariasääskiä. Vuonna 2000 Afganistanissa ja Etiopiassa puhdasta juomavettä sai vain alle 25 prosenttia väestöstä.

Kehitysmaissa noin 80 prosenttia sairauksista johtuu likaisesta vedestä ja huonosta sanitaatiosta. Unicefin mukaan puhdas vesi, käymälät ja parempi hygienia voisivat vähentää kehitysmaiden ripulitapauksia 45 prosenttia.

Saasteveteen liittyviä terveysriskejä

Saastuneen veden mukana tuomia sairauksia on mahdollista saada aina, kun nielee saastunutta vettä, esimerkiksi uidessa tai juodessa vettä. Tämän lisäksi niitä saattaa saada myös syömällä saastuneita mereneläviä, kuten kaloja tai kotiloita. Joistakin ihmisistä saattaa tulla taudinkantajia, ja he voivat tartuttaa tauteja eteenpäin esimerkiksi ulosteen tai suukontaktin kautta. Monet terveet aikuiset kuitenkin selviävät tautien lievemmistä muodoista, muutaman päivän kestävillä, flunssan kaltaisilla oireilla. Taudit saattavat kuitenkin olla erittäin vaarallisia lapsille, vanhuksille ja ihmisille, joilla on heikko immuunijärjestelmä.

Saastuneen veden juominen voi aiheuttaa esimerkiksi koleraa, lavantautia ja punatautia sekä erilaisia tulehduksia.

Ongelmat teollisuusmaissa

Teollisuusmaissa ongelmat ovat erilaisia kuin kehitysmaissa. Teollisuusmaiden ongelmia aiheuttavat maatalous, teollisuustoiminta, fossiilisten polttoaineiden käyttö, eläinten ruokinta ja muunlainen ihmisen toiminta. Maanviljelyssä käytetyt typpeä ja fosforia sisältävät lannoitteet pääsevät helposti sateen tai lumen sulamisen seurauksena vesistöihin. Meriin, järviin ja jokiin levinneet liialliset ravinteet lisäävät runsaasti levien kasvua, josta aiheutuva veden happipitoisuuden väheneminen voi johtaa kalakantojen heikkenemiseen. Ihmisen tuottaman jätevesi saattaa aiheuttaa jokien ja järvien saastumista. Vuosikymmeniä on havaittu pohjavesissä esim. lääkkeitä, pesuaineita sekä bensiiniä.

Merten roskaamisesta on tullut nykyajan ongelma. Jotkut muoviesineet saattavat takertua kiinni merieläimiin, mikä voi johtaa niiden kuolemaan. YK:n ympäristöohjelman mukaan yli puolet meriin päätyvästä roskasta on muovipusseja. Jokaisella neliömaililla eli 2,56 neliökilometrillä on n. 46 000 muovinpalaa. Maapallon suurin kaatopaikka sijaitseekin Tyynellä valtamerellä, Tyynenmeren jätepyörre. Roskapyörre on 4-16 kertaa isompi kuin aiemmin on arvioitu. Sen on arvioitu olevan kolmen, jopa kuuden Ranskan alueen kokoinen kaatopaikka. Hawaiin ja Kalifornian välisellä merialueella velloo tutkimuksen mukaan ainakin 79 000 tonnia muoviroskaa. Paino vastaa viittä sataa jumbojettiä. Roskaa tulee lisää kiihtyvällä tahdilla.

Tyynellä valtamerellä kuoleekin vuosittain muovijätteeseen yli 100 000 merinisäkästä sekä yli miljoona lintua.

Teollisuusjäte

Teollisuuden jätteet ovat yksi suurimmista vesien saastumisen aiheuttajista, sillä se tuottaa saasteita, jotka ovat erittäin vahingollisia sekä ihmiselle että ympäristölle. Monet tehtaat käyttävät apunaan sisävesiä kuljettaakseen pois jätteitään, jotka siten päätyvät jokiin, järviin sekä meriin. Teollisiin saasteisiin kuuluvat muun muassa asbesti, lyijy, elohopea, nitraatit, fosfaatit, rikki, öljyt, erilaiset petrokemikaalit ja jopa radioaktiivinen jäte.

(Lähde: wikipedia)

Niin kuin aloitin kirjoitukseni, niin Kalifornian edustalta löydettiin arviolta 25 000 tynnyriä diklooridifenyylitrikloorietaania eli DDT:tä. DDT on hyönteismyrkky. Etelä-kalifornialaisten teollisuusyritysten on myös tiedetty käyttäneen merialuetta kaatopaikkanaan aina vuoteen 1972 saakka, mutta on mahdollista, että jätteet ovat maanneet pohjassa aina toisesta maailmansodasta lähtien.

(Lähde: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eed5862e-83c2-41be-b536-8967e3978e59)

Suomessakin on teollisuusjätettä havaittu maaperässämme sekä vesistöissämme.

Dragsfjärdin edustalle lounais-Suomeen upotettiin vaarallisia PCB- teollisuusmyrkkyjä sisältäviä tynnyreitä kesällä 1982. Myrkkyjen kuljettajana toiminut laivuri Jukka Ojaranta pidätettiin ja tuomittiin, kuten myös niiden hävittämisen organisoineen yrityksen johtoa.

(Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/04/dragsfjardin-myrkkyskandaali-vuonna-1982)

Vuonna 2006 Sundsvallin teollisuuskaupungin edustalta Itämerestä löydettiin 30 tynnyrillistä erittäin myrkyllistä elohopeaa. Paikallinen paperitehdas oli upottanut myrkkytynnyrit mereen 1950- ja 1960-luvuilla. Tynnyreitä oli kaikkiaan 21 000. On hyvin todennäköistä, että myös Suomen aluevesille on upotettu paljon kemikaaleja, jotka säilytysastioiden rapautumisen myötä aiheuttavat vakavan ympäristöriskin.

Elohopea on erittäin vaarallinen raskasmetalli, joka luonnossa muuttuu metyylielohopeaksi. Se sitoutuu valkuaisaineisiin ja kertyy ravintoketjun huipulle, aiheuttaen eliöille muun muassa hermostosairauksia. Jo vähäiset määrät voivat vahingoittaa ihmisten ja eläimien hermosto-, verenkierto- ja lisääntymisjärjestelmiä. Lisäksi metyylielohopea voi verenkierron kautta päätyä aivoihin ja vahingoittaa niitä. Erityisesti raskaana olevat naiset ja pienet lapset ovat alttiina vaaralle kalaravinnon kautta. Ruotsin ja Suomen välinen vesialue on kalastoltaan rikas, ja elohopeaa voi kertyä kaloihin kuten haukeen, kuhaan ja silakkaan.

(Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsin-rannikolta-loytyi-tuhansia-myrkkytynnyreita/2210840#gs.zljhpr)

Oma meremme, Itämeri

Jätevesiemme mukana Itämereen ja vesistöihin päätyy rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Lähes koko Suomi sijaitsee Itämeren valuma-alueella, joten teoillamme on todellista merkitystä Itämeren puhtaudelle. Puhdas Itämeri on mahdollinen, mutta vaatii meidän kaikkien panosta.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Se on myös nuori ja herkkä ympäristön ja vesialueen muutoksille. Itämeren valuma-alue on neljä kertaa suurempi kuin itse Itämeri, ja valumavesien haitta-aineet saastuttavat Itämerta jatkuvasti. Valuma-alueella asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, joiden käyttämä vesi ja sen mukana tulevat ravinteet valuvat Itämereen. Itämeri reagoi jatkuvasti valuma-alueen toimintaan, ja etenkin Itämeren rannikkovedet ja rannikkoalueen jokivesistöt voivat huonosti. Lähes koko Suomi sijaitsee Itämeren valuma-alueella, ja Suomen osuus Itämeren saastumisesta on merkittävä, joten suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämereen merkittävällä tavalla.

Ongelma ei ole pelkästään Suomen, sillä alueeseen kuuluvat muitakin valtioita; Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.

(Lähde: https://www.protectpipe.fi/puhdas-itameri-vaatii-tekoja-nyt/)

Me voimme tehdä oman osuutemme siitä, kuinka hyvin meremme ja vesistömme voi. Me tuskin haluamme Itämerestä samanlaista kaatopaikkaa, mitä muualla on havaittu. Meidän tuleekin varmistaa, että tuleville sukupolville jää sellainen vesistö, josta saa nauttia kaikin tavoin. Onhan Suomella kaunis ja mittaamaton luonto, rantoineen, saaristoineen ja vesistöineen. Meidän tulisikin pitää huolta siitä mitä meillä on, sillä ympäri maailmaa ihmiset tulevat ihastelemaan sitä, mitä me itse ei ehkä samalla tavoin nähdä.

Ehkä tulevaisuudessa joku kehittääkin sellaiset toimintamenetelmät, jolla saadaan maailman vesivaranto paremmin juomakelpoiseksi sekä meremme puhtaimmiksi, jotta kaikki eliöt ja eläimet voisivat elää puhtaissa vesissä.